Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on säädetty kuntien tehtäväksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1992/733). Kyseisen lain 4 § :ssä säädetään tarkemmin toiminnan järjestämisestä:
Hankittaessa palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Kunta on velvollinen suorittamaan yksityiselle palvelun tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Mikäli kunta päättää hankkia palveluja ostopalveluna, hankintalaki edellyttää palvelujen kilpailuttamista. Kunnan ostaessa palveluja noudatetaan lakia julkisista hankinnoista 348/2007, joka tuli voimaan 1.6.2007 sekä kunnan omia hankintaohjeita. Markkinaoikeus on viimeaikaisissa päätöksissään katsonut, että ns. suorahankinnan käyttöedellytykset ovat hyvin suppeat. Suorahankintaa tulisi käyttää lähinnä silloin, kun asiakkaan kannalta merkittävä hoitosuhde on turvattava, esimerkiksi sopimuskauden päättyessä kunnan kanssa. Tällöin asiakkaalla tulisi olla oikeus jatkaa samassa hoitosuhteessa edelleen. Sen sijaan uusia paikkoja hankittaessa kunnan on hyödynnettävä olemassa olevat kilpailumahdollisuudet aina kynnysarvon ylittyessä. (Esim. MAO:n päätökset 408/2007 Turku ja 414/2007 Lahti,TARJOUSNEUVON oikeusturvakeinot-sivulta).
Päätös kilpailuttamisesta tulisi olla osa isompaa kunnan palvelujen järjestämisstrategiaa, jossa määritellään, mitä kunta tuottaa tulevaisuudessa itse ja mitä ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta.
Ennen kilpailutusta hankinta suunnitellaan huolellisesti. Suunnitteluun kuuluu palvelun sisällön ja kohteen määrittely, kustannuslaskenta, taloudellinen suunnittelu ja hankinta-aikataulu.
Virallisen kilpailutuksen käynnistäminen markkinakartoitusmielessä on kiellettyä.
Esimerkki: Katsaus Hiiden seudun sijaishuollon kilpailutuskokemuksiin ja hankinnan suunnitteluun
Kunnat voivat valita palveluiden järjestämistavan. Kunta voi järjestää palvelut itse omana työnä, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai kilpailuttamalla palveluntuottajilta. Lainsäädäntö ei velvoita kuntia ns. pakkokilpailuttamiseen. Kilpailutettava on vain, jos palvelut hankintaan kunnan ulkopuolelta.