Miten palveluntuottaja voi valmistautua kilpailutukseen ja tarjouksen tekemiseen?

• Seuraamalla käynnissä olevia hankintoja ja tutustumalla erilaisiin tarjouspyyntöihin. Tarjouspyyntöjä löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämästä ilmoituskanavasta HILMA:sta
• Lisäämällä julkisten hankintaprosessien tuntemusta
• Opiskelemalla hankintalain periaatteet ja sen aiheuttamat velvollisuudet tilaajalle ja tuottajille
• Hankkimalla aktiivisesti tietoa julkisista hankinnoista
• Pyytämällä hankintayksiköitä järjestämään tulevista hankinnoista ennakkoinfo-tilaisuuksia
• Verkottumalla ja sopimalla yhteistyöstä toisten palveluntuottajien kanssa - yhteistarjoukset ja alinhankintasuhteet
• Olemalla aktiivinen tarjoaja ja kehittämällä tuotteita, jolle on kysyntää julkisella sektorilla
• Hyödyntämällä palveluntuottajien järjestöjä hankintoihin liittyvässä edunvalvonnassa ja kuntayhteistyössä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on kunnalla

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on säädetty kuntien tehtäväksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1992/733). Kyseisen lain 4 § :ssä säädetään tarkemmin toiminnan järjestämisestä:

"Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:

• hoitamalla toiminnan itse;
• sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka muiden kuntien kanssa;
• olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; tai
• hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta."

Hankittaessa palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Kunta on velvollinen suorittamaan yksityiselle palvelun tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Kilpailuttamisvelvollisuus

Mikäli kunta päättää hankkia palveluja ostopalveluna, hankintalaki edellyttää palvelujen kilpailuttamista. Kunnan ostaessa palveluja noudatetaan lakia julkisista hankinnoista 348/2007, joka tuli voimaan 1.6.2007 sekä kunnan omia hankintaohjeita. Markkinaoikeus on viimeaikaisissa päätöksissään katsonut, että ns. suorahankinnan käyttöedellytykset ovat hyvin suppeat. Suorahankintaa tulisi käyttää lähinnä silloin, kun asiakkaan kannalta merkittävä hoitosuhde on turvattava, esimerkiksi sopimuskauden päättyessä kunnan kanssa. Tällöin asiakkaalla tulisi olla oikeus jatkaa samassa hoitosuhteessa edelleen. Sen sijaan uusia paikkoja hankittaessa kunnan on hyödynnettävä olemassa olevat kilpailumahdollisuudet aina kynnysarvon ylittyessä. (Esim. MAO:n päätökset 408/2007 Turku ja 414/2007 Lahti,TARJOUSNEUVON oikeusturvakeinot-sivulta).

Hankintojen suunnittelu

Päätös kilpailuttamisesta tulisi olla osa isompaa kunnan palvelujen järjestämisstrategiaa, jossa määritellään, mitä kunta tuottaa tulevaisuudessa itse ja mitä ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta.

Ennen kilpailutusta hankinta suunnitellaan huolellisesti. Suunnitteluun kuuluu palvelun sisällön ja kohteen määrittely, kustannuslaskenta, taloudellinen suunnittelu ja hankinta-aikataulu.

Virallisen kilpailutuksen käynnistäminen markkinakartoitusmielessä on kiellettyä.

Esimerkki: Katsaus Hiiden seudun sijaishuollon kilpailutuskokemuksiin ja hankinnan suunnitteluun

Kunnilla on valinnanvapaus tuottaa itse tai kilpailuttamalla hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta

Kunnat voivat valita palveluiden järjestämistavan. Kunta voi järjestää palvelut itse omana työnä, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai kilpailuttamalla palveluntuottajilta. Lainsäädäntö ei velvoita kuntia ns. pakkokilpailuttamiseen. Kilpailutettava on vain, jos palvelut hankintaan kunnan ulkopuolelta.